I itken
K kyyneleitä
Ä ääneti
V vaivihkaa
Ä lä huomaa minua. ..
Hevonen on ihmeellinen eläin. Se on tunteiden tulkkina ja sielun peilinä hämmästyttävä olento. Olen jokainen kerta ollessani hevoseni seurassa aina yhtä kiitollinen sille sen antamasta hyväksynnästä ja rakkaudesta. Tähän blogiin olen kirjoittanut tunteita, kokemuksia ja ajatuksia, joita koen hevoseni ja erilaisten ihmisten seurassa.
sunnuntai 29. toukokuuta 2016
sunnuntai 15. toukokuuta 2016
Huoli
Se tuntuu möykkynä vatsassani.
Puristaa kurkkua hitaasti ja saa
hengitykseni pinnalliseksi.
Ajatukset kimpoilevat. Tahtoisin
sännätä jonnekin juoksemaan
huoleni pois.
On kuin raskas käsi painaisi
sydämellä. En haluaisi miettiä
loppuun asti. Tehdä päätöksiä.
Huoli. ..
Se on kurja tunne kehossani.
Se on hevosenomistajan
arkipäivää...
Puristaa kurkkua hitaasti ja saa
hengitykseni pinnalliseksi.
Ajatukset kimpoilevat. Tahtoisin
sännätä jonnekin juoksemaan
huoleni pois.
On kuin raskas käsi painaisi
sydämellä. En haluaisi miettiä
loppuun asti. Tehdä päätöksiä.
Huoli. ..
Se on kurja tunne kehossani.
Se on hevosenomistajan
arkipäivää...
sunnuntai 17. huhtikuuta 2016
Villiponi
Tulihan se kevään ensimmäinen villiponikohtaus...
Kivasti lämmintä ja auringonpaisteen pilkahdus,
heppaystävät mukana ja iloinen puheen pulputus.
Jo pelkkä ajatus riitti...tädin polle kiitti
ja silloin mentiin niin, että korvissa kohisi!
Vauhdin hurmaa ja iloa . Tässä tulevat
meidän villiponit hurmaavat!
Johan oli vauhtia...otetaanhan uusiksi !?
Kivasti lämmintä ja auringonpaisteen pilkahdus,
heppaystävät mukana ja iloinen puheen pulputus.
Jo pelkkä ajatus riitti...tädin polle kiitti
ja silloin mentiin niin, että korvissa kohisi!
Vauhdin hurmaa ja iloa . Tässä tulevat
meidän villiponit hurmaavat!
Johan oli vauhtia...otetaanhan uusiksi !?
sunnuntai 13. maaliskuuta 2016
Kohtaamisia
Meitä vastaan käveli vanha mies. Jäi hevostani ihmettelemään ja
silittämään. Jutusteli niitä näitä . Ja kuitenkin kertoi koko elämästään.
Oli ollut iloa, surua ja paljon elettyä elämää takana. En havainnut
katkeruutta , en pettymystä hänen kertoessaan elämänsä vaiheista.
Tuo kohtaaminen sai minut tuntemaan syvää tyyneyttä ja rauhaa.
Kyllä se elämä kantaa.
Tapaamme silloin tällöin vanhan miehen ratsastusretkillämme ja
vaihdamme kuulumisia. Hevoseni pysähtyy jo automaattisesti
kohdatessamme ja kuultuaan tervehdyksen. Sekin osaa arvostaa
vanhuutta ja viisautta.
sunnuntai 14. helmikuuta 2016
Uskollinen ystävä
Kiitos uskollinen ystäväni . Sinä tiedät minusta enemmän
kuin kukaan muu. Jaat kaikki salaisuuteni , ajatukseni, joita
en edes ääneen lausu.
Hyvää ystävänpäivää Fjora ja kiitos.
sunnuntai 24. tammikuuta 2016
Talvi-ilta
Joskus katuvalokin on kaunista .
Ainakin kun sitä katsoo oman
hevosensa selästä kauniina
talvi-iltana.
sunnuntai 17. tammikuuta 2016
Tähtipölyä
Kaviot lennättivät tähtipölyä, hopeasuihketta!
Laukkaratsu pieni ja pörröinen kiiti hiekkatietä.
Pakkanen nipisti poskiani lujaa ja sai huurrepilven
nousemaan ilmaan. Aurinko välkkyi hangella.
Hevoseni kaviot lennättivät lisää tähtipölyä...
Kaunista, henkeä salpaavan kaunista kaikkialla.
Voiko pienen issikan kavioista tähtipölyä jäädä
jälkeen ...
Tienpinta kimmeltää , säihkyy...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)