Pellon reunalla, pakkaspolulla, tähtitaivaan alla suunnaton hiljaisuus ja rauha.
Minä ja hevoseni maailmankaikkeuden tyyneimmässä paikassa.
Katseemme etsii kettupojan tikkaamaa helminauhaa pellolta.
Se on laittanut siihen timantteja koristeeksi. Kovin on pitkän helminauhan punonut . Se on kaunis siinä kimmeltäessään tähtilampun valossa. On tainnut tehdä sen kettutytölleen.
Hengitys huuruaa ja nenänpäätä pistelee kylmä. Eipä haittaa; sydämessä on lämmin.
Tähän ei ole sanoja. Tämä on tunne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei,
herättikö kirjoitukseni sinussa ajatuksia, tunteita tai muuten vain haluat kirjoittaa minulle ja Fjoralle terveisiä.